Raising Tietoisuus
Digitaalisen viestinnän hallitsemalla aikakaudella tiedotusvälineet vaikuttavat valtavasti yleiseen käsitykseen. Otsikoiden ja äänenpainojen takana on kuitenkin hienovaraisia strategioita, jotka muokkaavat käsitystämme tapahtumista.
Edellä mainittujen strategioiden aiempi käyttö EU:n tiedotusvälineissä Siirtolaisuusaihe
Euroopan vuoden 2015 muuttoliikekriisin aikana tiedotusvälineet kehystivät muuttoliikettä eri linssien kautta: turvallisuus, humanitaarinen, taloudellinen ja kulttuurinen. Tämä valikoiva kehystäminen vaikutti yleiseen käsitykseen korostamalla joko maahanmuuttajien aiheuttamia vaaroja tai muuttoliikkeen inhimillisiä kustannuksia. Jotkin tiedotusvälineet korostivat esimerkiksi turvallisuusongelmia mainitsemalla mahdollisen terrorismin tai lisääntyneen rikollisuuden, kun taas toiset keskittyivät humanitaariseen näkökulmaan tuomalla esiin sotaa tai vainoa pakenevien pakolaisten ahdingon.
Tiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli muuttoliikettä koskevan julkisen keskustelun muokkaamisessa asialistan määrittelyn kautta. Keskittymällä tiettyihin tapahtumiin, kansallisiin keskusteluihin ja poliitikkojen retoriikkaan tiedotusvälineet voivat nostaa maahanmuuton ensisijaiseksi kysymykseksi ja vaikuttaa siten yleiseen mielipiteeseen ja poliittisiin reaktioihin. Esimerkiksi laaja uutisointi maahanmuuttajiin liittyvistä tapahtumista, kuten veneiden kaatumiset tai rajaselkkaukset, voi nostaa maahanmuuton väliaikaisesti julkisuuden kärkeen ja vaikuttaa poliittisiin päätöksiin.
EU:n tiedotusvälineiden sensationalisoitu raportointi maahanmuutosta lisää usein pelkoa ja ennakkoluuloja. Liioitellun kielenkäytön, kuvien ja valikoivan raportoinnin avulla maahanmuuttajat esitetään uhkana, mikä lisää maahanmuuttovastaisen politiikan kannatusta tai sosiaalisia levottomuuksia. Esimerkiksi sensaatiohakuiset otsikot ja mielikuvat, joissa maahanmuuttajat kuvataan maahanpyrkijöinä tai rikollisina, voivat herättää voimakkaita tunteita ja muokata yleistä käsitystä. Esimerkkeinä voidaan mainita Kölnin iskujen uutisointi vuonna 2015 ja ”siirtolaiskaravaanien” kuvaaminen vuonna 2018.